kynsi
 |
Suomi
Substantiivi
kynsi (28)
- kädellisillä sormen ja varpaan, muilla nisäkkäillä ja linnuilla varpaan päässä jatkeena sijaitseva kova osa
- Kynsi on sarveisainetta.
- valkosipulin lohko
- (merenkulku) kahvelin eli haarukan mastonpuoleinen pää
- eräiden laitteiden tarttuva tai kiinnipitävä osa
- Ulosvetäjän kynsi tarttuu patruunankantaan viritysliikkeen aikana.
- ankkurin kynsi
Ääntäminen
- IPA: /ˈkynsi/, [ˈk̟ʷynsi]
- tavutus: kyn‧si
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kynsi | kynnet |
| genetiivi | kynnen | kynsien (kyntten) |
| partitiivi | kynttä | kynsiä |
| akkusatiivi | kynsi; kynnen |
kynnet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kynnessä | kynsissä |
| elatiivi | kynnestä | kynsistä |
| illatiivi | kynteen | kynsiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kynnellä | kynsillä |
| ablatiivi | kynneltä | kynsiltä |
| allatiivi | kynnelle | kynsille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyntenä | kynsinä |
| translatiivi | kynneksi | kynsiksi |
| abessiivi | kynnettä | kynsittä |
| instruktiivi | – | kynsin |
| komitatiivi | – | kynsine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kynne- | |
| vahva vartalo | kynte- | |
| konsonantti- vartalo |
kynt- | |
Etymologia
- uralilaisesta tai suomalais-ugrilaisesta kantakielestä[1]
Käännökset
1. ihmisen; eläimen
|
|
Liittyvät sanat
Johdokset
Yhdyssanat
akryylikynsi, geelikynsi, kynnenalus, kynnenjuuri, kynsienhoito, kynsiharja, kynsilakka, kynsilaukka, kynsileikkuri, kynsilevy, kynsinauha, kynsirako, kynsisakset, kynsisammal, kynsisieni, kynsisilsa, kynsitikku, kynsivalli, kynsiviila, leijonankynsi, lukituskynsi, rakennekynsi, sormenkynsi, tekokynsi, valkosipulinkynsi, varpaankynsi
Idiomit
- kyetä kynnelle
- kyetä menestymään, selviytyä muiden joukossa
- Yrittävät, minkä kynnelle kykenevät.
- kyetä menestymään, selviytyä muiden joukossa
- pitää kiinni kynsin (ja) hampain
Aiheesta muualla
- kynsi Kielitoimiston sanakirjassa
- kynsi Tieteen termipankissa
- Artikkeli 3066 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
kynsi
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan imperfekti verbistä kyntää
Verbi
kynsi
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kynsiä
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kynsiä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kynsiä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kynsiä
Huomautukset
- 'Kynsi' on kahden eri verbin imperfektimuoto. Jotta ei syntyisi sekaannusta, on suositeltavaa käyttää 'kyntää'-verbistä imperfektiä 'kynti' jä 'kynsiä'-verbistä imperfektiä 'kynsi', jotka kumpikin ovat hyvän suomen kielen mukaisia.
Viitteet
- ↑ Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)