Bangkok

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bangkok
(กรุงเทพมหานคร)
lippu
lippu
Logo
Logo

Bangkok

Koordinaatit: 13°43′24″N, 100°28′34″E

Valtio Thaimaa
Provinssi Bangkok
Hallinto
 – Kuvernööri Aswin Kwanmuang
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 568,7[1] km²
Korkeus 5 m
Väkiluku (2019) 8 833 400 (arvio)[1]
 – Väestötiheys 5 578,2[1] as./km²
Aikavyöhyke UTC+7








Bangkok (thaiksi กรุงเทพมหานคร, Krung Thep Mahanakhon) on Thaimaan pääkaupunki ja maan talouselämän keskus. Bangkok on myös ylivoimaisesti Thaimaan suurin kaupunki. Kaupungissa on arviolta 8 750 600 asukasta (vuonna 2017) ja sen pinta-ala on 1 568,7 neliökilometriä.[1]

Chao Phraya -joen varrella sijaitseva metropoli on muodostumassa Singaporen ja Hongkongin kilpailijaksi Kaakkois-Aasiassa, mutta kaupunki kärsii hallitsemattoman kasvun aiheuttamista rakenneongelmista. Bangkok on liikemaailman ohella suosittu matkailukohde, ja sen nykyaikainen kansainvälinen lentoasema on Aasian vilkkaimpia.

Bangkokissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan savanni-ilmasto. Vuoden ympäri on kuumaa, kesäisin on sateista ja talvisin kuivaa. Vuoden keskilämpötila on noin 28 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 430 millimetriä. Huhtikuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 30 °C. Viilein kuukausi on joulukuu, jolloin keskilämpötila on noin 26 °C. Sateisin kuukausi on syyskuu, jolloin sataa keskimäärin noin 320 millimetriä. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 7 millimetriä.[2]

Nykyisen Bangkokin paikalla oli asutusta jo kauan ennen kuin siitä tuli pääkaupunki. Paikalla oli pieni kauppakeskus ja satama, jota kutsuttiin nimellä Bang Makok (”Villien oliivipuiden kylä”). Joen vastakkaisella puolella oli Thonburin linnoitus ja asutuskeskus, joka tuolloin oli vielä tulevaa Bangkokia tärkeämpi. Ayutthayan tuhouduttua vuonna 1767 burmalaisten hyökkäyksessä hovi pakeni Thonburiin, josta käsin aloitettiin vastahyökkäys kenraali Taksinin johdolla. Voitettuaan burmalaiset pitkien taisteluiden jälkeen Taksinista tuli kuningas, mutta kenraali Chao Phraya Chakri syrjäytti hänet 1782.

Thonburi toimi väliaikaisena pääkaupunkina vuoteen 1782 asti, jolloin kuninkaaksi julistautunut Chakri (Rama I) halusi erottautua edeltäjästään rakentamalla Bangkokin puolelle uuden pääkaupungin. Alkoi uusi ajanjakso, Chakri-dynastian aika ja Bangkokin kausi, joka jatkuu edelleen. Uutta kaupunkia alettiin kutsua nimellä Krung Thep (Enkelten kaupunki). Bang Makok -niminen kylä lakkasi olemasta, mutta alkuperäinen nimi jäi elämään muissa kielissä. Länsipuolella oleva Thonburi liitettiin myöhemmin Bangkokin kaupunkiin.

Teollistumisen myötä 1900-luvun alussa nousi toimistoja ja tehtaita entisille riisipelloille kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 1932 rakennettiin ensimmäinen silta Chao Phraya -joen yli. Se sai nimen Memorial Bridge. Indokiinan sodan myötä Bangkok alkoi kasvaa myös korkeussuunnassa. Syynä olivat Thaimaahan saapuneet amerikkalaiset sotilaat, jotka jättivät leimansa kaupunkiin. Tänä aikana Bangkok alkoi houkutella myös monia Thaimaan maaseudulla asuvia puoleensa.

Kun 1900-luku lähestyi loppuaan, Thaimaa oli yksi Aasian nopeimmin kasvavista maista. Saatavilla oleva raha sai aikaan valtavan rakennusbuumin, joka muutti Bangkokin aasialaiseksi Los Angelesiksi. Tämän ajanjakson vuoksi kaupunki on nykyään täynnä pilvenpiirtäjiä, terästä ja betonia, jotka kohoavat vanhojen kortteleiden yllä. Ruuhkautuneen liikenteen helpottamiseksi 2000-luvun alussa keskustassa otettiin käyttöön Skytrain-kaupunkijunajärjestelmä, joka kulkee nopeasti ja tehokkaasti muun kaupunkiliikenteen yläpuolella. Panostukset joukkoliikenteeseen ovat jatkuneet, ja metro vihittiin lopultakin käyttöön vuonna 2004.

Uudenvuodenaattona 31. joulukuuta 2006 usean pommin sarja laukaistiin Bangkokin keskustassa Voiton muistomerkillä ja Khlong Toeyn alueella noin kello 18.30. Myös kahteen katupoliisikojuun heitettiin kranaatteja. Ainakin kaksi ihmistä sai surmansa ja kaksikymmentä loukkaantui. Thaimaan sotilashallitus syytti pommi-iskuista Thaksinin kannattajia, eivätkä ne hallituksen mukaan liittyneet Etelä-Thaimaan muslimikapinointiin.[3] Myöhemmin illalla ilmoitettiin vielä kahdesta uudesta iskusta, joissa loukkaantui ainakin seitsemän ihmistä, joukossa ulkomaalaisia.[4]

Bangkokin keskustassa sijaitsevaan Erawanin pyhäkköön tehdyssä pommi-iskussa kuoli 20 ihmistä elokuussa 2015.[5]

Kaupungin nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bangkokin thaikielinen nimi Krung Thep (thaiksi กรุงเทพฯ) on lyhennys pitkästä seremonianimestä, joka täydellisenä kuuluu:

กรุงเทพมหานคร อมรรัตนโกสินทร์ มหินทรายุธยามหาดิลก ภพนพรัตน์ ราชธานีบุรีรมย์ อุดมราชนิเวศน์ มหาสถาน อมรพิมาน อวตารสถิต สักกะทัตติยะ วิษณุกรรมประสิทธิ์[6]
Krung Thep Mahanakhon Amon Rattanakosin Mahinthara Ayuthaya Mahadilok Phop Noppharat Ratchathani Burirom Udomratchaniwet Mahasathan Amon Piman Awatan Sathit Sakkathattiya Witsanukam Prasit, mikä tarkoittaa
"Enkelten kaupunki, mahtava kaupunki, Smaragdibuddhan asuinsija, jumalan valloittamaton kaupunki (toisin kuin Ayutthaya) Indra, maailman pääkaupunki, jolle on suotu yhdeksän arvokasta jalokiveä, onnellinen kaupunki, Kuninkaallisen Palatsin runsaus, joka muistuttaa taivaallista majaa, jossa hallitsee uudelleensyntynyt jumala, Indran antama ja Vishnukarnin rakentama kaupunki."

Litania opetellaan koulussa, vaikka sen merkitys jää monille epäselväksi, sillä sanat ovat perua muinaisintialaisista kielistä paalista ja sanskritista. Nimi esiintyy tunnetussa Asanee-Wasan Chotikulin (อัสนี-วสันต์ โชติกุล) poplaulussa "Krung Thep Mahanakhon" (กรุงเทพมหานคร), josta monet thait palauttavat hokeman mieleensä.

Kaksikamarisen kansanedustuslaitoksen vanha rakennus Anantasamakhom Throne Hall (พระที่นั่งอนันตสมาคม) Bangkokissa. Parlamentti muutti uusiin tiloihin 1974.
Bangkokin kaupungintalo
Bangkokin jako alueisiin (khet)

Hallinnollisesti Bangkok kuuluu Thaimaan 76 provinssin (changwat) joukkoon. Suur-Bangkokin vaikutusalue ulottuu Bangkokin provinssin rajojen ulkopuolelle naapuriprovinsseihin Nonthaburi, Samut Prakan ja Pathum Thani. Nykyinen provinssi muodostettiin vuonna 1972, jolloin Bangkokin provinssi – changwat Phra Nakhon – liitettiin Thonburin provinssiin.

Bangkok on Pattayan ohella ainoa, jossa kuvernööri valitaan vaaleilla. Vuodesta 2004 kuvernöörinä (ผู้ว่าราชการกรุงเทพมหานคร) on toiminut Aphirak Kosayothin (อภิรักษ์ โกษะโยธิน). Hän on demokraattisen puolueen (พรรคประชาธิปัตย์) listoilla. Hänen edeltäjänsä oli Samak Sunthornvet (สมัคร สุนทรเวช) Thaimaan kansanpuolueesta (พรรคประชากรไทย).

Bangkok jakaantuu 50 alueeseen (เขต) – vastaa amphoeta, jotka jakautuvat 154 khvaengiin (แขวง), joka taas vastaa suurin piirtein muiden provinssien tambonia.

  1. Phra Nakhon
  2. Dusit
  3. Nong Chok
  4. Bang Rak
  5. Bang Khen
  6. Bang Kapi
  7. Pathum Wan
  8. Pom Prap Sattru Phai
  9. Phra Khanong
  10. Min Buri
  11. Lat Krabang
  12. Yan Nawa
  13. Samphanthawong
  14. Phaya Thai
  15. Thon Buri
  16. Bangkok Yai
  17. Huai Khwang
  18. Khlong San
  19. Taling Chan
  20. Bangkok Noi
  21. Bang Khun Thian
  22. Phasi Charoen
  23. Nong Khaem
  24. Rat Burana
  25. Bang Phlat
  1. Din Daeng
  2. Bueng Kum
  3. Sathon
  4. Bang Sue
  5. Chatuchak
  6. Bang Kho Laem
  7. Prawet
  8. Khlong Toei
  9. Suan Luang
  10. Chom Thong
  11. Don Mueang
  12. Ratchathewi
  13. Lat Phrao
  14. Watthana
  15. Bang Khae
  16. Lak Si
  17. Sai Mai
  18. Khan Na Yao
  19. Saphan Sung
  20. Wang Thonglang
  21. Khlong Sam Wa
  22. Bang Na
  23. Thawi Watthana
  24. Thung Khru
  25. Bang Bon

Bangkok on Thaimaan taloudellinen ja hallinnollinen keskus. Bangkokissa on satama Chao Phraya -joen varrella. Valmisruoka, puutavara ja tekstiilit ovat tärkeimpiä vientituotteita. Teollisuustuotantoon kuuluvat riisimyllyt, sementtitehtaat, sahat, öljynjalostamot ja telakat. Kaupunki on kuuluisa korukeskus, erityisesti hopean ja pronssitöiden oston ja myynnin suhteen.

Bangkokin läpi virtaava Chao Phraya -joki sivujokineen tulvii vuosittain, ja tulvien ennustetaan pahenevan koko ajan. Tulvien syynä on muun muassa kaupungin maaperän vajoaminen pohjavedenoton vuoksi. Synkimpien arvioiden mukaan kaupunki vajoaa mereen 50 vuoden kuluessa maan vajotessa ja ilmastonmuutoksen nostaessa merenpintaa. [7]

Bangkokin sivistystoimeen (koulutus, kulttuuri) kuuluu useita yliopistoja, taideakatemia, kansallisteatteri ja kansallismuseo sekä kansalliskirjasto.

Chulalongkornin yliopisto on maan vanhin. Sen perusti Rama V:n poika, kuningas Vajiravudh (Rama VI) vuonna 1917. Sitä pidetään Mahidolin yliopiston ohella Thaimaan parhaimpiin kuuluvana opinahjona.[8] Rama IX:n tytär Maha Chakri Sirindhorn valmistui Chulalongkornin yliopistosta ensimmäisenä thaiyliopiston käyneenä kuninkaallisena vuonna 1977 (muut olivat aina opiskelleet ulkomailla). Yliopiston kampus sijaitsee aivan Bangkokin ydinkeskustassa lähellä Siamin aukiota (Siam Square).

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bangkok kuvattuna Baiyoke Tower II:sta, joka on Thaimaan toiseksi korkein rakennus.

Kuninkaallinen palatsialue ja Dusit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuri palatsi ja Wat Phra Kaeo

Alkuperäinen Bangkok sijaitsi muurien ympäröimänä Rattanakosinin (thai: เกาะรัตนโกสินทร์) saarella paikalla, jossa nykyään on kuninkaallinen palatsialue. Osia vanhasta valkoisesta muurista on jäljellä siellä täällä. Kanavat on myöhemmin täytetty, eikä aluetta voi enää tunnistaa veden ympäröimäksi. Useimmat nähtävyydet sijaitsevat vanhassa keskustassa ja Dusitin alueella, joka on 1900-luvun alussa rakennettu länsimaistyylinen laajennus kaupunkiin. Dusitissa sijaitsevat mm. Vimanmekin tiikkipalatsi (Rama V:n koti), Anantasamakhomin valtaistuinsali ja nykyisen kuninkaan Rama IX:n residenssi Chitladan palatsi. Wat Benchamabophit (marmoritemppeli), joka on kuningas Chulalongkornin (Rama V) kuolintemppeli sijaitsee myös Dusitissa. Alueella on myös puistomainen Dusitin eläintarha.

Chinatown ja Pahurat Little India

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wat Traimitrin täyskultainen Buddha

Kun Bangkokista tuli pääkaupunki, paikalla asuneet kiinalaiset pakkosiirrettiin omaan kaupunginosaansa muurien ulkopuolelle, josta kehittyi Yaowarat (chinatown). Yaowarat on tunnettu kultakaupoistaan. Charoen Krung -katu, joka johtaa kiinalaiskaupunginosaan palatsialueelta, on alueen valtaväylä. Varkaiden markkinat (Nakhon Kasem), jossa nimensä mukaan ennen vanhaan myytiin varastettua tavaraa, sijaitsee chinatownin pohjoispäässä Yaowarat ja Charoen Krung -katujen välissä. Soi Sampeng on kolmas joensuuntainen katu. Se oli kuulu mafiajengeistään ja oopiumikaupastaan. Nykyään Sampeng on laillisen tukkukaupan keskus. Keskusrautatieasema Hualamphong (thaiksi หัวลำโพง) on kävelymatkan päässä kiinalaiskortteleista. Alueen hienoimpiin nähtävyyksiin kuuluu Wat Traimitr (Kultaisen Buddhan temppeli).

Kiinalaiskaupunginosan länsipuolella khlongin (kanavan) toisella puolella on intialaisten ja pakistanilaisten perinteinen kaupunginosa Pahurat, jossa on samannimiset tekstiilimarkkinat. Alue rajoittuu Pahurat, Chakraphet ja Triphet-katuihin. Pahurat-katu rakennettiin 1898, jonka jälkeen Bangkokin intialaisyhteisö asettui asumaan alueelle.[9] Pahuratin suurimpia nähtävyyksiä on vaalea kultakupolinen Sikh-temppeli Gurdwara Siri Guru Singh Sabha. Uutta Pahuratia edustaa Sikh-temppelin vieressä 2007 avattu India Emporium, joka on yksi monista Bangkokin nykyaikaisista ostoskeskuksista. Länteen Pahuratista Chao Phraya -joen rannassa on Pak Khlongin tuoretavaramarkkinat.

Buddhalaiset temppelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaallinen Wat Phra Kaeo on kaupungin arvokkain temppeli ja pienen, mutta arvostetun Smaragdibuddhan säilytyspaikka. Temppelin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1785, kun kuningas Buddha Yodfa Chulalok (Rama I) muutti kaupunkiin. Temppelin päärakennuksessa sijaitsee vihertävä jadesta valmistettu Smaragibuddha, joka pienestä koostaan huolimatta (korkeus 45 cm) on yksi tärkeimmistä pyhäinjäännöksistä thaimaalaisille. Patsas on aivan temppelin katonrajan läheisyydessä, ja sille puetaan ylle eri asu aina vuodenaikojen mukaan. Tarina kertoo, että patsas on alkuaan peräisin Intiasta, josta se ajautui Aamunkoiton temppeliin.

Bangkokin lukuisista temppeleistä suurin ja vanhin, Wat Pho, koostuu useista rakennuksista ja patsaista. Temppelissä on 1500-luvulta peräisin oleva kullattu lepäävä Buddha, joka on 46 metriä pitkä ja noin 15 metriä korkea. Lepäävä Buddha kuvaa Buddhan siirtymistä nirvanaan. Lempeältä näyttävän Buddhapatsaan silmät ja jalat on koristeltu helmiäiskoristein. Helmiupotukset Buddhan jaloissa kuvaavat hänen 108 suopeaa luonteenpiirrettään. Wat Phossa on kaikkiaan yli tuhat Buddhaa kuvaavaa esinettä. Temppelialueen luostarissa toimii tätä nykyä Thaimaan suurin perinteinen hierontakoulu ja sen puutarhat käsittävät noin 80 hehtaaria Suuren palatsin eteläpuolella.

Chao Phraya -joen vastakkaisella puolella sijaitseva kaupungin tunnuskuva Wat Arun (aamunkoiton temppeli). Temppelin mosaiikkipäällysteinen pagodi näkyy kauniisti joelle, ja se on avoinna päivittäin 8.30 - 17.30. Temppelin rakennuttivat 1800-luvun alussa Rama II ja Rama III. Temppelin kuuluisin nähtävyys on 67 metriä korkea tornirakennus eli prang. Päätornia ympäröi neljä pienempää tornimuodostelmaa. Tornien kivipinta on peitetty simpukan kuorilla ja posliinipalasilla.Tornien juurilla on patsaita, jotka kuvaavat sotilaita ja eläimiä. Joen rannassa on kuusi paviljonkia (sala), jotka ovat kiinalaista tyyliä. Rakennelmat ovat vihreätä graniittia ja ne toimivat venelaitureina.

Wat Traimitr (Kultaisen Buddhan temppeli) sijaitsee kiinalaiskaupunginosassa (Chinatown). Buddhapatsas on noin kolme metriä korkea, painaa 5,5 tonnia, ja se on kauttaaltaan puhdasta kultaa. Patsaan arvokas materiaali havaittiin vasta 1950-luvulla, koska se oli peitetty paksulla stukkokerroksella.

Wat Rachanada ei ole yleensä kaupunkikierrosten ohjelmassa, mutta se on silti käymisen arvoinen, sillä temppelin etupihalla myydään thaimaalaisille erittäin tärkeitä amuletteja.

Wat Saket (Kultaisen vuoren temppeli) sijaitsee keinotekoisella kukkulalla, ja sen päällä on iso kullattu chedi. Temppelissä säilytetään Buddhan pyhäinjäännöksiä, jotka Kuningas Rama V sai 1897 Intian varakuninkaalta lordi Curzonilta.

Wat Benchamabophit (Marmoritemppeli) on rakennettu Chulalongkornin hallituskaudella 1900-luvun alussa. Temppeli on italialaista Carraran marmoria. Marmoritemppeli toimii Rama V:n kuolintemppelinä.

Banglamphu ja Khaosan Road

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rachadamnoen Klang -kadun demokratiamonumentti Banglamphussa
Turistikatu Khaosan Road

Khaosan-katu (Riisikatu) Banglamphussa lähellä suurta palatsialuetta on suosittu reppumatkaajien kohtaamispaikka. Läheisellä Rachadamnoen-kadulla on itsevaltiuden kukistumisen muistomerkki Democracy monument (Anusavari Prachathipatai). Vuoden 1972 veriset opiskelijamellakat ja 2006 Thaksinin vastaiset mielenosoitukset tapahtuivat siellä.

Bangrak ja Pathumvan
Silom Road Bangkokissa on leveä puistomainen katu

Bangrakin (Silomin) alueelle on keskittynyt paljon liiketoimintaa ja matkailupalveluita. Leveän puistokatumaisen Silomin varrella on monia hotelleja ja ravintoloita, ja sen sivukadulla Convent Roadilla kahviloita, sekä katolinen luostari Sisters of St. Paul de Chartres ja protestanttinen kirkko Christ Church. Alueella jalkakäytävät ovat leveitä, toisin kuin yleensä Bangkokissa.

Lumphini-puisto Silomin ja Rama IV:n risteyskohdassa on kaupungin vihreät keuhkot. Puistoalue on erittäin laaja: siellä on mm. lampia, joissa on mahdollisuus vuokrata soutu- ja polkuveneitä. Lumphini-puisto on hyvin suosittu aamulla thailaisten keskuudessa. Puiston edustalla on korkealla jalustalla kuningas Vajiravudhin muistomerkki. Lähellä puistoa Rama IV -kadulla sijaitsee maan tärkein thainyrkkeilystadion Lumphini.

Silom-kadun läheisyydessä sijaitseva Pat Pong on tunnettu yöelämästään vaikka vilkkain tyttöbaaritoiminta onkin siirtynyt Nana Plazalle ja Soi Cowboylle Sukhumvit-kadun varrelle.

Sukhumvit ja Ratchathewi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukhumvit-katu ja Khlong Toei

Sukhumvit-kadun (muuttuu Phloenchit-nimiseksi ennen Siam Squarea) varrelta löytyvät useimmat suurlähetystöt. Siam Squarelle Pathumvanin kaupunginosaan on keskittynyt suuria ostoskeskuksia, kuten MBK ja Siam Paragon, sekä elokuvateattereita. Viime aikoina alue on uudistunut perusteellisesti ja sen ultramoderni arkkitehtuuri ällistyttää. Jim Thompsonin, amerikkalaisen silkkikauppiaan, kotitalo edustaa vanhaa thai-arkkitehtuuria eri puolilta maata. Ratchathewin kaupunginosaan ovat sijoittuneet suositut Pratunamin vaatemarkkinat ja jättimäinen viisikerroksinen tietokonemaailma Pantip Plaza. Ilmajunaradan pohjoisen pääteaseman tuntumassa sijaitsevat suuret Chatuchak-viikonloppumarkkinat (BTS-asema: Mochit).

Bangkokin ilmajunarata BTS ja metro

Vesielementti on edelleen olennainen liikkumisen väline Bangkokissa vaikkakin monet kaupungin klongeista eli kanavista on luotu umpeen autoilijoiden hyväksi. Kaupunkia on joskus sanottu Aasian Venetsiaksi. Chao Phraya -joki on tärkeä kulkuväylä mm. vesibusseille ja tavaraliikenteelle. Klongit palvelevat nekin vesiliikennettä. Nykyään pitkähäntäveneet on suunnattu pääasiassa turisteja varten.

Jatkuva kasvava autoistuminen asettaa suuria haasteita kaupunkisuunnittelulle. Kaupungin järjen rajat ylittävät liikenneruuhkat ovat maailmankuulut. Vielä 1960-luvulla kaupungissa oli toimiva raitiotieverkko, mutta se poistettiin vanhentuneena. Ruuhkautumista on yritetty lievittää rakentamalla uusia kulkuväyliä, ylikulkusiltoja ja express-teitä, mutta vaikutus on ollut päinvastainen. Kului pitkään poliittisista syistä, ennen kuin Bangkokissa päästiin jälleen nauttimaan nykyaikaisesta joukkoliikenteestä.

Skytrain auringonlaskun aikaan.
Skytrain Bangkokin keskustassa
Pääartikkeli: Skytrain (Bangkok)

Nykyaikainen ilmajunarata BTS (Bangkok Mass Transit System) eli "skytrain" avattiin kuninkaan syntymäpäivänä 5. joulukuuta 1999. Siihen kuuluu kaksi linjaa - Sukhumvit Line ja Silom Line. Juna kulkee "ilmassa" korkeille pilareille rakennetuilla kiskoilla. Asemille noustaan jyrkkiä rappusia pitkin, tai hissillä. Raiteet ja asemat suunnitteli italialainen insinööritoimisto ja rakensi yhteishankeyhtiö Italian-Thai.

Avauduttuaan BTS on mullistanut kaupungin liikenteen helppokäyttöisyydellään ja nopeudellaan. Junareitin varrella olevien kiinteistöjen hinnat ovat nousseet huomattavasti ja monet ennen saavuttamattomilta vaikuttaneet paikat ovat muutaman minuutin matkan päässä. BTS palvelee kuudesta aamulla puoleenyöhön. Matkan hinnoittelu perustuu matkan pituuteen. Kolikkoautomaatit antavat liput ja henkilökunta vaihtaa setelirahaa tarvittaessa. Myös päiväpasseja on saatavilla. BTS-asema Siam toimii kahden linjan välillä vaihtoasemana. Useimmilla asemilla on kauppoja, kampaamoita ja pikaruokapaikkoja.

Pääartikkeli: Bangkokin metro

Bangkokin maanalainen avattiin 3. heinäkuuta 2004 monien viivästysten jälkeen. Järjestelmää kutsutaan virallisesti nimellä MRTA (Mass Rapid Transit Authority), yleiskielessä rot faifaa mahaanakhoon (รถไฟฟ้ามหานคร) tai yksinkertaisesti rotfai taidin (รถไฟใต้ดิน). Sen tunnuksena asemilla on M-kirjain. Metron suunnitteli ja rakennutti saksalainen Siemens. Metrosta on hyvin nopeasti tullut suosittu vaikka hinnoittelu on saanut osakseen kritiikkiä. MRTA:n ja BTS:n välillä on vaihtoasemia toistensa verkkoon. Asemat ovat hyvin moderneja. Laiturit ovat keskellä ja vaunut kulkevat reunoilla tunneleissaan. Laitureilla on ovet, jotka ovat kiinni, kun juna ei ole asemalla. Metrossa toimii oma kauppaketju Metro Mall.

Tuk-tukit kuuluvat Bangkokin katukuvaan.
Victory Monument ja sen liikenneympyrä on risteävien bussireittien kohtauspaikka. Muistomerkki pystytettiin 1940–1941 käydyn Ranskan ja Thaimaan välisen sodan muistoksi.

Bangkokista lähtevät bussit kaikkiin ilmansuuntiin. Kaupungissa on kolme bussiterminaalia - Ekkamai (itäinen), Mo Chit-Chatuchak (pohjoinen) ja eteläinen terminaali (Bangkok Noi). Kaupungin sisäinen bussiverkosto on hyvin laaja ja vaikeaselkoinen. Sekamelskaa lisäävät vielä omistussuhteet: kunnalliset, yksityiset ja yhteiskäytössä olevat. Ilmastoiduilla vuoroilla voi olla samoja numeroita kuin tavallisilla, vaikka reitti on erilainen. Liput ovat halpoja, mutta istumapaikat vähissä. Myös bussien määränpäät on kirjoitettu yleensä vain thai-kirjaimin. Tarvitaankin erityinen bussikartta, jotta voi hyödyntää Bangkokin linja-autoreittejä monipuolisesti. Tietyillä osuuksilla, kuten Sukhumvitilla, busseilla on omat kaistansa. Busseissa kulkee rahastaja (krapau-rot-mee) eikä lippuja osteta etukäteen.

Hualamphong, Bangkokin päärautatieasema, valmistui 1916

Bangkok on Thaimaan rautateiden solmukohta. Kaupungissa on kolme rautatieasemaa - Hualamphong (päärautatieasema), Vong Vian Yai (Bangkok Noi) Thonburissa ja Bang Sue (pohjoisessa).

Uusi kansainvälinen Suvarnabhumin lentoasema (thaiksi ท่าอากาศยานสุวรรณภูมิ) otettiin 15. syyskuuta 2006 rajoitettuun koekäyttöön Racha Thewassa Bang Phlin alueella Samut Prakanin provinssissa kaupungin kaakkoislaidalla. Se korvasi valmistuttuaan entisen Bangkokin kansainvälisen lentoaseman, jonka tuleva käyttötarkoitus ja kohtalo on vielä varmistamatta. Virallinen avajaispäivä, jolloin vanha kenttä lakkautettiin ja uusi otettiin käyttöön, oli 28. syyskuuta 2006.[10] Vanha Don Muangin lentoasema avattiin uudelleen kotimaan lennoille 25. maaliskuuta 2007, jotta Suvarnabhumin lentoaseman avausongelmat ja ruuhkautuminen rakennusvirheiden korjausten aikana vähenisivät.

Tarkkaa asukasmäärää Bangkokille on vaikea antaa, koska paljon ihmisiä asuu kaupungissa laittomasti tai ovat kirjoilla synnyinseudullaan. Vuonna 2017 kaupungissa oli arviolta 8 750 600[1] asukasta.

Bangkokin väestöstä suurimman ryhmän muodostavat etniset kiinalaiset (50 %), joiden esi-isät saapuivat maahan pääosin 1800-luvulla. Toinen puoli on alkuperäistä thai-väestöä. Intialaisperäisiä ihmisiä on noin 100 000, joista useimmilla on Thaimaan kansalaisuus. Eurooppalaisia asuu kaupungissa 45 000, amerikkalaisia 6 000. 92 % asukkaista on buddhalaisia. Muslimit (6 %) ovat seuraavaksi suurin uskontoryhmä. Kristittyjä on vain 1 %. Bangkok ei siis vaikuta miltään kansojen sulatusuunilta, vaan on pilvenpiirtäjien ja länsimaisen pintakiillon alla edelleen hyvin aasialainen ja thaimaalainen ja homogeeninen.

  1. a b c d e Thailand: Division Citypopulation.de. Viitattu 24.7.2017.
  2. Climate Bangkok climate-data.org. Climate-Data.org. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  3. The Nation 31.12.2006 (Arkistoitu – Internet Archive) Seitsemän räjähdettä laukesi melkein samanaikaisesti Bangkokissa surmaten kaksi ja haavoittaen ainakin kahtakymmentä, kun juhlijat olivat aloittelemassa uuden vuoden aaton viettoa. Yksi ihminen kuoli ja kaksikymmentä sai vammoja Voiton muistomerkillä, kun voimakas pommi räjähti bussipysäkillä noin kello 18:30. Pommi repi hajalle bussipysäkkejä, hajotti ikkunoita lähistön ravintolassa ja sinkosi rojua kaikkiin suuntiin.
  4. The Nation 1.1.2007 (Arkistoitu – Internet Archive) Kaksi pommia lisää räjähti Bangkokin sydämessä heti vuoden vaihtuessa vahingoittaen vakavasti useita ulkomaalaisia turisteja ja joitakin thaita.
  5. Bangkok bomb: What do we know? BBC News. 20.8.2015. Viitattu 20.8.2015.
  6. Info Asia: Krung Thep, the full name Viitattu 1.12.2009
  7. Bangkokin pelätään vajoavan veden alle 50 vuodessa Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.11.2011. Viitattu 9.11.2011.
  8. Arkistoitu kopio (By location -valinta: Thailand) shanghairanking.com. Arkistoitu 15.8.2019. Viitattu 24.1.2020. (englanniksi)
  9. Tour Bangkok Legacies.com: Pahurat Little India, haettu 19.12.2007 Pahurat Little India is the area bounded by Pahurat Road, Chakraphet Road and Triphet Road, just west of Yaowarat, Chinatown Bangkok. Pahurat Road was constructed in 1898 and named after Somdet Chaofah Pahurat Maneemai, the son of King Rama V.The Indians moved into this area shortly after the road was built and the area soon grew into an Indian community.
  10. BBC News 14.9.2006

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Matkaopas aiheesta Bangkok Wikivoyagessa (englanniksi)