Ranskan Grand Prix

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ranska Ranskan Grand Prix
Rata Circuit Paul Ricard
Sijainti Le Castellet, Ranska
Ratatyyppi Moottorirata
Radan pituus 5,842 km
Kilpailun pituus 53 kierrosta, 309,690 km
Eniten voittoja
Kuljettajat Saksa Michael Schumacher (8)
Tallit Ferrari (17)
Viimeisin kilpailu (2022):
Voittaja Alankomaat Max Verstappen
(Red Bull Racing-RBPT)
Voittoaika 1:30.02,112
Toinen Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton
(Mercedes)
Kolmas Yhdistynyt kuningaskunta George Russell
(Mercedes)
Paalupaikka
Kuljettaja Monaco Charles Leclerc
(Ferrari)
Paaluaika 1.30,872
Nopein kierros
Kuljettaja Espanja Carlos Sainz
(Ferrari)
Kierrosaika 1.35,781 (kierroksella 51)

Ranskan Grand Prix (ransk. 1906–1967: Grand Prix de l’Automobile Club de France, 1968–: Grand Prix de France) oli Ranskassa järjestetty Formula 1 -sarjan osakilpailu.

Paikkakunnat, joissa Ranskan Grand Prix on järjestetty.

Ranskan Grand Prix palasi kausiksi 20182019 ja 20212022 Formula 1 -sarjan kalenteriin ja se ajettiin Paul Ricardin moottoriradalla,[1][2] ennen sitä edellinen kilpailu järjestettiin vuonna 2008 Magny Coursin moottoriradalla.[3]

Ranskan Grand Prix’n historia juontuu vuoteen 1906, jolloin siitä tuli kautta aikain ensimmäinen kansainvälinen Grand Prix -kilpailu (Paun Grand Prix vuonna 1901 oli myös Grand Prix[4]). Vuoden 1906 kilpailun voitti Ferenc Szisz. Sen jälkeen kilpailu on järjestetty vuosittain, lukuun ottamatta vuosia 1909–1911, 1915–1920, 1940–1946, 1955, 2009–2017 ja 2020. Toistaiseksi viimeisin Ranskan Grand Prix järjestettiin vuonna 2022.

Vuoden 1906 kilpailuun käytettiin julkisia teitä, jotka suljettiin muulta liikenteeltä ja päällystettiin tervalla. Kilpailu ajettiin kolmiomaisella reitillä Le Mansin, Saint-Calais'n ja La Ferté-Bernardin välillä. Kilpailijoiden oli ajettava kahtena peräkkäisenä päivänä kuusi kierrosta 64 mailia (noin 103 kilometriä) pitkällä radalla ja autot lukittiin Parc Fermé -muodossa yön yli. Kilpailu oli tuolloin lähempänä kestävyysajoa kuin myöhempää Grand Prix -kilpailua.[5][4]

Ranskan Grand Prix on kuulunut Formula 1:n MM-sarjaan vuodesta 1950 lähtien, jolloin kilpailu ajettiin Reims-Gueuxin radalla, ja sen voitti Juan Manuel Fangio.[6] Kaikkiaan Ranskan Grand Prix on ajettu seitsemällä eri radalla. Vuoteen 1964 saakka kilpailu ajettiin aina joko Le Mansissa, Reims-Gueuxissa tai Rouen-Les-Essartsissa.[7][8] Clermont-Ferrandin rata isännöi kilpailua vuosina 1965, 1969, 1970 ja 1972.[9] Vuonna 1967 Ranskan Grand Prix ajettiin Le Mansin radalla, mutta kilpailussa ei käytetty kuuluisan 24 tunnin kilpailun rataversiota, vaan lyhyempää ja hitaampaa Bugatti Circuitia.[10]

Vuonna 1971 Paul Ricard ja vuonna 1974 Dijon-Prenois liittyivät Ranskan osakilpailua isännöineiden ratojen joukkoon.[11][12] Ranskan Grand Prix järjestettiin 1970-luvulta lähtien vuorotellen Paul Ricardissa ja Dijon-Prenoisissa, kunnes kilpailu vakiintui 1980-luvulla joksikin aikaa Paul Ricardiin. Vuonna 1990 ajettiin vielä Paul Ricardissa, ja vuodesta 1991 lähtien Ranskan Grand Prix ajettiin poliittisista syistä Magny-Coursin moottoriradalla lähellä Neversin kaupunkia.[11][13] Magny-Coursissa ajettiin 18 kertaa, mikä tekee siitä eniten Formula 1 -kilpailuja isännöineen ranskalaisen radan.[13] Ranskan Grand Prix oli vähällä pudota Formula 1 -kalenterista vuoden 1997 jälkeen, mutta sopimus kilpailun järjestämisestä saatiin aikaan viime hetkellä ja Magny-Cours lisättiin kalenteriin kesken kauden 1998.

Ranskan Grand Prix’n menestynein kuljettaja on Michael Schumacher, joka on voittanut kilpailun peräti 8 kertaa (1994–1995, 1997–1998, 2001–2002, 2004 ja 2006).[14] Suomalaisista kilpailun on voittanut Kimi Räikkönen vuonna 2007.

Kausi Kuljettaja Valmistaja Rata Raportti
1906 Unkari Ferenc Szisz Renault AK Le Mansin tiet Raportti
1907 Italia Felice Nazzaro Fiat 130 HP Dieppe Raportti
1908 Saksa Christian Lautenschlager Mercedes Dieppe Raportti
1909

1911
Ei järjestetty.
1912 Ranska Georges Boillot Peugeot L-76 Dieppe Raportti
1913 Ranska Georges Boillot Peugeot EX3 Amiens Raportti
1914 Saksa Christian Lautenschlager Mercedes GP Lyon Raportti
1915

1920
Ei järjestetty.
1921 Yhdysvallat Jimmy Murphy Duesenberg Le Mans Raportti
1922 Italia Felice Nazzaro Fiat 804 Strasbourg Raportti
1923 Yhdistynyt kuningaskunta Henry Segrave Sunbeam Tours Raportti
1924 Italia Giuseppe Campari Alfa Romeo P2 Lyon Raportti
1925 Ranska Robert Benoist
Ranska Albert Divo
Delage 2LCV Montlhéry Raportti
1926 Ranska Jules Goux Bugatti 39A Miramas Raportti
1927 Ranska Robert Benoist Delage 155B Montlhéry Raportti
1928 Yhdistynyt kuningaskunta William Grover-Williams Bugatti T35C Saint-Gaudens Raportti
1929 Yhdistynyt kuningaskunta William Grover-Williams Bugatti T35B Le Mans Raportti
1930 Ranska Philippe Étancelin Bugatti T35C Pau Raportti
1931 Monaco Louis Chiron
Italia Achille Varzi
Bugatti T51 Montlhéry Raportti
1932 Italia Tazio Nuvolari Alfa Romeo P3 Reims-Gueux Raportti
1933 Italia Giuseppe Campari Maserati 8C-3000 Montlhéry Raportti
1934 Monaco Louis Chiron Alfa Romeo P3 Montlhéry Raportti
1935 Saksa Rudolf Caracciola Mercedes-Benz W25B Montlhéry Raportti
1936 Ranska Jean-Pierre Wimille
Ranska Raymond Sommer
Bugatti T57G Montlhéry Raportti
1937 Monaco Louis Chiron Talbot T150C Montlhéry Raportti
1938 Saksa Manfred von Brauchitsch Mercedes-Benz W154 Reims-Gueux Raportti
1939 Saksa Hermann Müller Auto Union D Reims-Gueux Raportti
1940

1946
Ei järjestetty.
1947 Monaco Louis Chiron Talbot-Lago-Talbot T26C Lyon-Parilly Raportti[15]
1948 Ranska Jean-Pierre Wimille Alfa Romeo 158 Reims-Gueux Raportti[16]
1949 Monaco Louis Chiron Talbot-Lago-Talbot T26C Reims-Gueux Raportti[17]
Kausi Kuljettaja Valmistaja Rata Raportti
1950 Argentiina Juan Manuel Fangio Alfa Romeo Reims-Gueux Raportti[18]
1951 Italia Luigi Fagioli
Argentiina Juan Manuel Fangio
Alfa Romeo Reims-Gueux Raportti[19]
1952 Italia Alberto Ascari Ferrari Rouen-Les-Essarts Raportti[20]
1953 Yhdistynyt kuningaskunta Mike Hawthorn Ferrari Reims-Gueux Raportti[21]
1954 Argentiina Juan Manuel Fangio Mercedes Reims-Gueux Raportti[22]
1955 Ei järjestetty.
1956 Yhdistynyt kuningaskunta Peter Collins Ferrari Reims-Gueux Raportti[23]
1957 Argentiina Juan Manuel Fangio Maserati Rouen-Les-Essarts Raportti[24]
1958 Yhdistynyt kuningaskunta Mike Hawthorn Ferrari Reims-Gueux Raportti[25]
1959 Yhdistynyt kuningaskunta Tony Brooks Ferrari Reims-Gueux Raportti[26]
1960 Australia Jack Brabham Cooper-Climax Reims-Gueux Raportti[27]
1961 Italia Giancarlo Baghetti Ferrari Reims-Gueux Raportti[28]
1962 Yhdysvallat Dan Gurney Porsche Rouen-Les-Essarts Raportti[29]
1963 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark Lotus-Climax Reims-Gueux Raportti[30]
1964 Yhdysvallat Dan Gurney Brabham-Climax Rouen-Les-Essarts Raportti[31]
1965 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark Lotus-Climax Charade Raportti[32]
1966 Australia Jack Brabham Brabham-Repco Reims-Gueux Raportti[33]
1967 Australia Jack Brabham Brabham-Repco Le Mans Raportti[34]
1968 Belgia Jacky Ickx Ferrari Rouen-Les-Essarts Raportti[35]
1969 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Stewart Matra-Ford Charade Raportti[36]
1970 Itävalta Jochen Rindt Lotus-Ford Charade Raportti[37]
1971 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Stewart Tyrrell-Ford Paul Ricard Raportti[38]
1972 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Stewart Tyrrell-Ford Charade Raportti[39]
1973 Ruotsi Ronnie Peterson Lotus-Ford Paul Ricard Raportti[40]
1974 Ruotsi Ronnie Peterson Lotus-Ford Dijon Raportti[41]
1975 Itävalta Niki Lauda Ferrari Paul Ricard Raportti[42]
1976 Yhdistynyt kuningaskunta James Hunt McLaren-Ford Paul Ricard Raportti[43]
1977 Yhdysvallat Mario Andretti Lotus-Ford Dijon Raportti[44]
1978 Yhdysvallat Mario Andretti Lotus-Ford Paul Ricard Raportti[45]
1979 Ranska Jean-Pierre Jabouille Renault Dijon Raportti[46]
1980 Australia Alan Jones Williams-Ford Paul Ricard Raportti[47]
1981 Ranska Alain Prost Renault Dijon Raportti[48]
1982 Ranska René Arnoux Renault Paul Ricard Raportti[49]
1983 Ranska Alain Prost Renault Paul Ricard Raportti[50]
1984 Itävalta Niki Lauda McLaren-TAG Dijon Raportti[51]
1985 Brasilia Nelson Piquet Brabham-BMW Paul Ricard Raportti[52]
1986 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Williams-Honda Paul Ricard Raportti[53]
1987 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Williams-Honda Paul Ricard Raportti[54]
1988 Ranska Alain Prost McLaren-Honda Paul Ricard Raportti[55]
1989 Ranska Alain Prost McLaren-Honda Paul Ricard Raportti[56]
1990 Ranska Alain Prost Ferrari Paul Ricard Raportti[57]
1991 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Williams-Renault Magny-Cours Raportti[58]
1992 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Williams-Renault Magny-Cours Raportti[59]
1993 Ranska Alain Prost Williams-Renault Magny-Cours Raportti[60]
1994 Saksa Michael Schumacher Benetton-Ford Magny-Cours Raportti[61]
1995 Saksa Michael Schumacher Benetton-Renault Magny-Cours Raportti[62]
1996 Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Williams-Renault Magny-Cours Raportti[63]
1997 Saksa Michael Schumacher Ferrari Magny-Cours Raportti[64]
1998 Saksa Michael Schumacher Ferrari Magny-Cours Raportti[65]
1999 Saksa Heinz-Harald Frentzen Jordan-Mugen-Honda Magny-Cours Raportti[66]
2000 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard McLaren-Mercedes Magny-Cours Raportti[67]
2001 Saksa Michael Schumacher Ferrari Magny-Cours Raportti[68]
2002 Saksa Michael Schumacher Ferrari Magny-Cours Raportti[69]
2003 Saksa Ralf Schumacher Williams-BMW Magny-Cours Raportti[70]
2004 Saksa Michael Schumacher Ferrari Magny-Cours Raportti[71]
2005 Espanja Fernando Alonso Renault Magny-Cours Raportti[72]
2006 Saksa Michael Schumacher Ferrari Magny-Cours Raportti[73]
2007 Suomi Kimi Räikkönen Ferrari Magny-Cours Raportti[74]
2008 Brasilia Felipe Massa Ferrari Magny-Cours Raportti[75]
2009

2017
Ei järjestetty.
2018 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Paul Ricard Raportti[76]
2019 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Paul Ricard Raportti[77]
2020 Kilpailu peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.
2021 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-Honda Paul Ricard Raportti
2022 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-RBPT Paul Ricard Raportti
  1. Barretto, Lawrence: Formula 1's French GP to Return at Paul Ricard in 2018 F1 News. 5.12.2016. Autosport.com. Arkistoitu 25.6.2018. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  2. FORMULA 1 PIRELLI GRAND PRIX DE FRANCE 2018 - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 25.6.2018. (englanniksi)
  3. Massa Leads Dominant Ferrari 1-2 in France F1 News. 22.6.2008. Autosport.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  4. a b 1906 French Grand Prix motorsportmagazine.com. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  5. The Amazing Story of the First Ever Grand Prix! markgeessink-classiccars.com. Arkistoitu 11.1.2023. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  6. 1950 French Grand Prix - Race Result Formula 1.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  7. Reims-Gueux Circuits. ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  8. Rouen-Les-Essarts Circuits. ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  9. Circuit Charade Circuits. ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  10. Bugatti Circuit Circuits. ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  11. a b Circuit Paul Ricard Circuits. ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  12. Dijon-Prenois Circuits. ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  13. a b Circuit de Nevers Magny-Cours Circuits. ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  14. Schumacher Cruises to 8th French GP Win F1 News. 16.7.2005. Autosport.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  15. 1947 ACF GP ChicaneF1.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  16. 1948 ACF GP ChicaneF1.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  17. 1949 French GP ChicaneF1.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  18. French Grand Prix 1950 ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  19. Fangio wins in Fagioli's car ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  20. Ascari and Ferrari dominate throughout ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  21. Hawthorn wins a French epic ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  22. Mercedes a class apart on return to competition ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  23. Collins wins again to take championship lead ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  24. Three from three for Fangio in France ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  25. Hawthorn wins on Fangio's farewell ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  26. Brooks conquers conditions as rivals wilt ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  27. Brabham wins again as rear engine powered cars dominate ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  28. Baghetti makes history with debut win ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  29. Gurney gives Porsche its sole win ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  30. Clark makes it a hat-trick ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  31. Gurney gives Brabham his first win ESPN. Arkistoitu 27.6.2018. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  32. Clark wins in two-year-old reserve Lotus ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  33. Brabham makes history with Reims win ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  34. Brabham cruises to Le Mans win ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  35. Ickx's first victory darkened by Schlesser death ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  36. Stewart opens up substantial lead ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  37. Rindt assumes strong lead with Clermont-Ferrand win ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  38. Stewart leads Cevert home for Tyrrell 1-2 ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  39. Marko blinded by stone as Stewart wins ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  40. Peterson's turn for a slice of luck ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  41. Peterson wins, Lauda slams 'stupid circuit' ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  42. Lauda holds off Hunt at Paul Ricard ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  43. Hunt wins as Lauda retires ESPN. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  44. Andretti prospers from Watson misfortune ESPN. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  45. Andretti opens up commanding lead ESPN. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  46. Jabouille wins as Villeneuve and Arnoux dice ESPN. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  47. Jones follows void Spanish GP victory with win ESPN. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  48. Home delight as Prost wins for Renault ESPN. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  49. Arnoux defies team orders to win at Ricard ESPN. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  50. Prost delights home fans at Ricard ESPN. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  51. Another McLaren victory as Lauda wins at Dijon ESPN. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  52. Piquet powers to win at Paul Ricard ESPN. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  53. GRAND PRIX DE FRANCE 1986 - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  54. 1987 FRENCH GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  55. 1988 FRENCH GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  56. 1989 FRENCH GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  57. 1990 FRENCH GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  58. 1991 FRENCH GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  59. 1992 RHONE POULENC FRENCH GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  60. 1993 RHONE POULENC FRENCH GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  61. 1994 GRAND PRIX DE FRANCE - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  62. 1995 GRAND PRIX DE FRANCE - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  63. 1996 GRAND PRIX DE FRANCE - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  64. GRAND PRIX DE FRANCE 1997 - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  65. GRAND PRIX MOBIL 1 DE FRANCE 1998 - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula 1.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  66. Frentzen defies critics to win emotional race F1 News. 27.6.1999. Autosport.com. Viitattu 19.2.2018. (englanniksi)
  67. MOBIL 1 GRAND PRIX DE FRANCE 2000 - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  68. MOBIL 1 GRAND PRIX DE FRANCE 2001 - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  69. MOBIL 1 GRAND PRIX DE FRANCE 2002 - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  70. MOBIL 1 GRAND PRIX DE FRANCE 2003 - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  71. FORMULA 1 MOBIL 1 GRAND PRIX DE FRANCE 2004 - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  72. Alonso proves his class in France ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  73. Schumacher leads Ferrari's French charge ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  74. Ferrari hit back with French one-two ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  75. Massa pips Raikkonen in Ferrari one-two ESPN. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  76. Hamilton wins as Vettel clashes with Bottas F1 News. 24.6.2018. Autosport.com. Viitattu 25.6.2018. (englanniksi)
  77. Hamilton takes commanding French GP victory F1 News. 23.6.2019. Autosport.com. Viitattu 21.6.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]