Laguksen vanhemmat olivat professori Wilhelm Gabriel Lagus ja Hedvig Maria af Tengström. Hän pääsi ylioppilaaksi Porvoon lukiosta 1839 ja valmistui filosoian kandidaatiksi ja maisteriksi 1844 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1847. Lagus toimi Helsingin yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina 1844–1854 ja yliopiston kreikan kirjallisuuden dosenttina 1846–1857. Hän oli itämaiden kirjallisuuden professorina 1857–1866, kreikan kirjallisuuden professorina 1866–1886, yliopiston vararehtorina 1875–1878 ja rehtorina 1878–1884. Lagus oli lisäksi yliopiston raha– ja mitalikokoelman esimies 1863–1892, Viipurilaisen osakunnaninspehtori 1868–1881, filosofisen tiedekunnan promoottori 1869 sekä yliopiston soittokunnan inspehtori 1874–1881. Hän oli Muinaistieteellisen toimikunnan puheenjohtaja 1884–1887 ja Suomen tiedeseuran puheenjohtaja 1864–1865. Lagus sai professorin arvonimen 1854 ja hänestä tuli kanslianeuvos 1871 ja valtioneuvos 1883. Lagus aateloitiin 1880.[2] Hän osallistui tämän jälkeen aatelissäädyssä sukunsa edustajana valtiopäiville 1882, 1885 ja 1891. Lagus omistautui professorina Helsingissä aluksi orientalistiikalle ja julkaisi muun muassa uraauurtavan arabian oppikirjan sekä kirjoitti nykypersian kieliopin, jota tosin ei koskaan painettu.[1]
Lagus oli naimisissa kaksi kertaa, 1850–1859 Fredrika Kastalia Wickmanin (k. 1859) kanssa ja 1862–1906 Kristina Wilhelmina Kuneliuksen (k. 1906) kanssa. Hänellä oli kolme lasta ensimmäisestä ja viisi lasta toisesta avioliitosta. Metsänhoitaja Alexander Gabriel Lagus (1856-1912) oli yksi ensimmäisen avioliiton lapsista[3] ja upseeri, liike- ja valtiopäivämies Knut Johan Robert Lagus puolestaan toisesta avioliitosta.[4]
De Homoeoteleutis quae vocantur disputatio, väitöskirja. 1843
Plutarchus, väitöskirja. 1846–1848
Studia Latina provincialium. 1849
Den klassiska forntidens ställning till medeltiden. 1849
Seïd Locmani ex libro Turcico qui Oghuzname inscribitur excerpta. 1854
Lärokurs i arabiska språket. 1869–1878
Johan Jakob Nordström : minnestal på Finska Vetenskapssocietetens års– och högtidsdag den 29 april 1875 : omarbetadt och tillökt . Finska Litteratursällskapet, Helsingfors 1877
Strödda blad : nytt och gammalt i historiska och humanistiska ämnen 1 : Petter Forskåls lefnad. G. W. Edlund, Helsingfors 1877
Strödda blad : nytt och gammalt i historiska och humanistiska ämnen 4 : Runebergs jemförelse af Euripides' och Senecas Medea. G. W. Edlund, Helsingfors 1879
Erik Laxman, hans lefnad, resor, forskningar och brefvexling. Helsingfors 1880
Rantasalmen ja Tavisalmen pitäjiä koskevia tietoja vuodelta 1571 ; kokoellut W. Lagus. Helsinki 1880
Henrik Gabriel Porthans bref till Mathias Calonius 2 : Åren 1797–1800, utgiven av Wilhelm Lagus. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1886
Album studiosorum Academiæ Aboensis MDCXL–MDCCCXXVII : Åbo akademis studentmatrikel : Förra afdelningen,, 1640–1740. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1889–1891
Erik Laxman. Imperatorskaâ Akademìâ nauk 1890 (venäjäksi)
Musikaliska sällskapet i Åbo 1790–1890 : bidrag till dess historik. Åbo 1890
Album studiosorum Academiæ Aboensis MDCXL–MDCCCXXVII : Åbo akademis studentmatrikel : Senare afdelningen,, 1740–1827. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1892–1895
Om mynt funna i finsk jord. Numismatiska anteckningar 2. Helsingfors 1900
Mathias Calonii bref till Henrik Gabriel Porthan : åren 1793–1800 ; utgifna af W. Lagus. Svenska litteratussällskapet i Finland, Helsingfors 1902
Från pojkåren och gymnasiet : hågkomster, upptecknade af W. L. G. W. Edlund, Helsingfors 1904
Album Studiosorum Academiæ Aboensis MDCXL–MDCCCXXVII : Åbo akademis studentmatrikel å nyo upprättad supplement. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1906