Mine sisu juurde

Parainen

Vikipedii-späi
Parainen (veps. i suom.)
Pargas (roč.)
Lidnanznam
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 14,961 ristitud
Pind 5,548,14 km²
Parainen (veps. i suom.) Pargas (roč.)
Pämez' Tom Simola
(2024—)
Telefonkod +358-
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Parainen (mugažo suomen kelel, roč.: Pargas) om Suomenman lidn da lidnankund Suvipäivlaskmaine Suomenma-agjas. Se om agjan kahesanz' lidn eläjiden lugun mödhe üks'toštkümnespäi.

Vikingad oliba saril 9. voz'sadaspäi. Kätihe kundad lidnanvuiččeks (suom.: kauppala) vl 1948. Ühtištadihe Paraisten-kundanke vl 1967. Parainen-kund sai lidnan statusad (kaupunki) vl 1977. Sätihe ut Vestobuland-lidnad (roč.: Väståboland), se-žo Länsi-Turunmaa (suomen nimituz), neniden kundoiden ühtištusel vspäi 2009: Nauvo (Nagu), Korppoo (Korpo), Houtskari (Houtskär), Iniö i Parainen-lidn (Pargas). Kaikiden niiden tulendad mainitasoiš 14.-16. voz'sadaspäi. Lidn nimitase nügüdläižikš vspäi 2012 referenduman satusiden mödhe.

Parainen šingotase «Finnsementti»-kompanijan cementantegimel mouckiven löudmižsijanno, tegesiden mouckivespäi pästandal («Nordkalk»), laivansauvomižen edheotandal i laivoiden navigacijal.

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Lidn sijadase agjan keskuzpalan suves, Baltijan meren sariden randoil.

Matkad agjan Turku-keskushesai om seičemetoštkümne kilometrad pohjoižhe orhal vai 24 km avtotedme. Matkad Hel'sinki-pälidnhasai om 146 km päivnouzmha orhal vai 173 km avtotedme. Toižed lähembaižed lidnad oma Kaarin 14 km pohjoižhe orhal vai avtotedme i Paimio 28 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 35 km avtotedme.

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnankundan ühthine pind om 5547,79 km², sidä kesken kuivma — 884,04 km², vezi da sokaz tahond ottas 9,86 nellikkilometrad, meri — 4653,89 km² (kaikiš suremb mülüi Suomenman municipalitetha meren pind).

Lidnankundan kart ende erigoittud kundoidenke (2021)

Parainenan municipaline suim kogoneb 35 ezitajaspäi.

Edeline lidnan pämez' om Patrik Nügren (Patrik Nygrén, viluku 2015 — sügüz'ku 2023).

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 14 563 ristitud, vl 2000 — 15 295 ristitud, vl 2010 — 15 501 ristitud, vl 2020 — 15 105 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt oli 15 712 eläjad vl 1990. Ristituiden kaks' koumandest elädas lidnankundan keskuses.

Mamankelen mödhe (2016): suomen kel' — 41,7 %, ročin kel' — 55,6 %, toižed keled — 2,7 %.